Vallalla oleva positivistis-empirismi-oppi johtaa yhteiskunnalliseen relativismiin eli "kaikki kelpaa", kieltäessään a priori totuuden ihmisen toiminnan yhteiskunnallisesta todellisuudesta, jolloin yksilönvapautta voidaan rajoittaa, omistusoikeuksia rikkoa ja vapaat markkinat sivuuttaa, kollektiivista lainsäädäntöä laajentaa ja valtion menoja lisätä.
Positivistis-empirismi perustaa näkemyksensä yhteiskunnallisesta totuudesta tieteellisyyteen kokemusperäisestä testauksesta johtamalla. Näin positivistis-empiristit voivat tehdä yhteiskuntakokeiluja toisinsanoen tehdä kansalaisista koekaniineja. Ja jos kokeilu epäonnistuu niin positivistis-empiristit väittävät ettei koekaniineita ole testattu tarpeeksi.
Kantin mukaan tietämyksen alkuperä ei tule meille kokemuksen ja todellisuuden havainnoinnin kautta vaan juontuu kattavista periaatteista, jotka ihmisen mieli omaa ennen mitään kokemusta.
Empirismi kärsii näin ollen loogisista puutteellisuuksista, koska se väittää kaiken tiedon alkuperän perustuvan kokemusperäiseen testaukseen ja havainnointiin.
Ja koska positivistis-empirismi jättää loogisen perustelun huomioimatta ja sen johtaessa yhteiskunnalliseen relativismiin(“kaikki kelpaa”) se pohjustaa tietä kollektivismiin, sosialismiin ja totalitarismiin.
Yksi taloustieteen koulukunta poikkeaa vahvasti muista: itävaltalainen koulukunta, joka perustuu a priori tieteeseen, jonka väitteille voidaan antaa tinkimätön looginen perustelu.
Esimerkki a priori arvostelmasta taloustieteessä: Tiedämme ihmisten toimivan; se on tosi a priori propositio, koska loogisesti ei ole mahdollista ajatella etteivät ihmiset toimi.
Prakseologia* – ihmisen toiminnan logiikan tiedettä – jota termiä itävallan koulukunnan johtohahmo taloustieteilijä Lv Mises käytti voisi olla uusi paradigma, vallankumouksellinen tiede joka kumoaa vanhan paradigman, positivistis-empirismin.
Prakseologia ei kerro, kuinka ihmisen tulee toimia vaan mitä tapahtuu, jos ihminen toimii. Prakseologia on arvovapaata.
Esimerkiksi rahan tarjonnan inflaatiosta prakseologia vetää johtopäätöksen, että rahan tarjonnan keinotekoinen kasvattaminen johtaa taloudessa loogisesti resurssien virheelliseen kohdentamiseen. Mutta jos ihmiset eivät suostu ymmärtämään tätä tärkeää päätelmää, silloin prakseologia analysoi sen toiminnan kustannuksia kuinka ihmiset nyt toimivat, eikä sen kuinka he toimisivat, jos he olisivat muuta kuin mitä he todella ovat. – osa 6*
Prakseologiassa ihmisiin ei suhtauduta elottomina objekteina kuten positivistis-empirismissä vaan yksilöllisiin toimiviin ja vapaan tahdon omaaviin ihmisiin, joilla on sisäiset tarkoituksensa, päämääränsä tai tavoitteensa ja Misesin mukaan koska ihmiset toimiessaan maailmassa käyttävät vapaata tahtoaan, heidän siitä seuraavaa käyttäytymistä ei voida koskaan kodifioida kvantitatiivisiksi historiallisiksi ”laeiksi”. Siten taloustieteilijöille on toivotonta ja harhaanjohtavaa pyrkiä ihmisen toiminnassa päästä ennustettaviin tilastollisiin lakeihin ja korrelaatioihin. Jokainen tapahtuma ja teko ihmiskunnan historiassa on erilainen ja ainutkertainen, seurausta vapaasti toimivista ja kanssakäyvistä henkilöistä; sen vuoksi taloudellisista teorioista ei voi olla tilastollisia ennustuksia tai ”testejä”.
Prakseologia olisi näin ollen todella mullistava uusi paradigma, koska hyvin pitkään ja laajasti “yhteiskuntasuunnittelijat” ovat hallinneet ja suunnitelleet taloutta ja ihmisiin suhtauduttu elottomina objekteina, testattu ja harjoitettu yhteiskunnallisia kokeiluja luonnontieteisiin ja historialliseen dataan perustuen.
Perustuessaan a priori totuuteen ja suhtautuessaan ihmisiin yksilöllisinä ajattelevina ja toimivina, motiiveiltaan monimutkaisina elävinä olentoina prakseologia johtaisi tietämyksen alkuperään, kattaviin periaatteisiin ja mahdollistaisi näin moraaliltaan terveen vapaan yhteiskunnan syntymisen.
lähteet
http://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/apriorisimi/
*https://www.youtube.com/playlist?list=PL365B062D495E8FF9<a href="https:// (selkeä suomenkielinen videosarja Prakseologiasta)
http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/mises/osa1/luku6/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti