Morganit Rothschildit Rockefellerit******
Nämä kolme dynastiaa ovat verisesti taistelleet toisiaan vastaan, mutta samalla kuitenkin tehneet yhteistyötä vallan keskittämiseksi erilaisille kartelleja suojeleville valtion virastoille. Kaikki kolme siis kannattivat kartelleja, mutta riitelivät siitä kuka niitä johtaa.
"Kaikki kolme olivat myös luomassa USA:n keskuspankkia FED:iä, joskin sitten taistelivat verisesti siitä kuka saa johtaa tätä kaikista tärkeintä kartellia eli yksityistä rahakonetta.
Rothbardin mukaan tämä kolmen dynastian välinen sota selittää pitkälle viimeisen 150 vuoden maailmanhistorian ja varsinkin USA:n historian.
Esimerkiksi USA:n presidentit olivat pitkälle näiden dynastioiden edustajia tai jopa marionettaja eli sätkynukkeja. Kirjassaan Wall Street and American Foreign Policy Rothbard kuvaa kuinka kovaa dynastioiden välinen taistelu oli varsinkin presidentinvaalien aikaan. Taistelu oli niin kovaa, että dynastiat nähtävästi järjestivät salamurhia päästäkseen eroon kilpailevan dynastian poliitikoista ja presidenteistä.
VENÄJÄN TUOMINEN VALTAKARTELLIIN
Vähitellen Rockefellerien dynastia kuitenkin pääsi niskan päälle ja käytännössä sulautti sukuavioliitoilla itseensä Morganin dynastian. Tämän jälkeen taistelu on ollut kovaa Rockefellerien ja Rothschildien välillä.
Rothbardin mukaan USA ei koskaan lähtenyt sotimaan ilman, että se oli molempien dynastioiden edun mukaista.
Esimerkiksi ensimmäiseen maailmansotaan USA lähti vasta kun Rothschildeille luvattiin Palestiina ja Tsaari kukistuminen.
Rockefellereille puolestaan luvattiin Venäjän öljykentät eli niiden alistaminen öljykartelliin.
Venäjä siis tuhottiin ensimmäisessä maailmansodassa pitkälle siksi, että toisaalta sen taloudellinen nousu katkaistaisiin ja toisaalta se saataisiin mukaan öljykartelliin.
Tuhoamisvälineenä käytettiin bolsevikkeja, joista juutalaisella Trotskilla oli hyvät suhteet Rothschildeihin. Leninillä ja varsinkin Stalinilla oli puolestaan hyvät suhteet Rockefellereihin.
(Itse asiassa Stalin oli uransa alkuaikoina Rockefellerien suurimman kilpailijan eli Bakun öljykenttien lakkokenraali. Nähtävästi Vladimir Putinin isoisä puolestaan oli Leninin ja Stalinin kokki ja luottomies. Viite.)
Itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijän ja historioitsijan Gary Northin mukaan bolsevikit olivat pitkälle Rockefellerien frontti eli tapa estää varsinkin Venäjän synnyttämä öljykilpailu.
Venäjähän on maailman suurin öljyn tuottaja. Heikentämällä Venäjää taloudellisesti saatiin se alistettua Rockefellerin johtaman öljy- ja petrodollarikartellin alaisuuteen.
North vetoaa mm. Anthony Suttonin tutkimuksiin, joiden mukaan USA:n ja Neuvostoliiton välinen konflikti oli pitkälle keinotekoinen.
Minkäänlaista aitoa ydinsodan vaaraa ei ollut, vaikka etupiirijaosta kiisteltiinkin. Tämän takia USA käytännössä piti yllä Neuvostoliiton romahdusaltista taloutta lainoilla ja rakensi suuren osan sen tehtaista.
Vastalahjaksi Neuvostoliitto alistui petrodollarin ja länsimaisen vähimmäisvarantopankkijärjestelmän eli Rockefellerin ja Rothschildien johtaman FED:in ylivaltaan.
Neuvostoliitto toimi Rockefellerien liittolaisena myös ulkopoliittisesti rajoittamalla Rothschildien tukeman Israelin laajentumista. Myös sisäpoliittisesti Neuvostoliitto rajoitti voimakkaasti Venäjän juutalaisten toimintaa. Varsinkin Stalin pyrki viimeisinä vuosinaan puhdistamaan hallinnon juutalaisista.
Pian Stalin kuoli epäselvissä olosuhteissa ja juutalainen turvallisuuspalvelun johtaja Beria pyrki johtoon. Tämän kuitenkin esti Neuvostoliiton johtoon noussut Nikita Hrutsov ja myöhemmin Leonid Breznev, jolloin monet juutalaiset lähtivät maanpakoon.
Rothschildit ja Israel näkivät Neuvostoliiton vihollisenaan ja pyrkivät hajottamaan Neuvostoliiton kannustamalla sen osien nationalismia. Tässä onnistuttiinkin ja valta siirtyi 90-luvulla suurelta osin Venäjän juutalaisille oligarkeille.
Rockefellerit kuitenkin iskivät takaisin tukemalla vanhaa liittolaissukuaan eli Putineita. Aluksi Putin karkoitti osan juutalaisista oligarkeista, mutta loppujen kanssa solmi rauhan.
Näin Venäjällä saatiin Rockefellerien ja Rothschildien vallan tasapaino, vaikka Rockefellerit ovat niskan päällä.
Missään vaiheessa Venäjä ei ole pyrkinyt tosissaan irti alisteisuudestaan sen enempää öljy-, petrodollari- kuin pankkikartellille.
Dollari-imperialismi
Maailmanpolitiikkaa käydään siis kahdella tasolla. Tärkeämpi taso on pankki- ja dollari-imperialismi, joka on sekä Rockefellereiden että Rothschildien edun mukaista.
Sitä ei ole juuri kukaan uhannut lukuun ottamatta muutamia öljyvaltioita, jotka on pitkälle tuhottu. Puhutaan epäpyhästä valtaeliitin kolmiosta eli Rockefellereiden johtamasta USA:sta, Rothschildien johtamasta Israelista ja Saudien johtamasta Arabiasta.
Venäjä ja Kiina ovat näille alisteisia, joskin saattavat hieman pyristellä vastaan saadakseen hyvän paikan valtakartellissa.
Toinen ja vähemmän tärkeä taso on suurvaltaimperialismi, jossa jatkuvasti taistellaan etupiireistä. Venäjä ja Kiina vastustavat molemmat USA:n vaikutuspiirin laajentumista aivan Venäjän ja Kiinan rajoille.
Kartelliteorian näkökulmasta tämä on normaalia ja väistämätöntä kartellijäsenten kinastelua, joka ei kuitenkaan vaaranna itse valtakartellin olemassaoloa.
Niin kauan kuin USA, Venäjä ja Kiina ovat kaikki osa valtaeliittiä eli petrodollari- ja varsinkin vähimmäisvarantopankkijärjestelmää, niin yksittäisten maiden on hyvin vaikea irtaantua järjestelmästä siitä yksinkertaisesta syystä, että ne pyrittäisiin kaikkien suurvaltojen toimesta tuhoamaan taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Valtaeliitin ainoa todellinen uhka ovatkin länsimaiden kansalaiset itse.Jos kansalaiset pitäytyvät perinteisissä arvoissa, jotka korostavat yksilön, perheen, paikallisyhteisön ja kansan oikeuksia, niin yhä laajemmat raha-, pankki-, talous- ja valtioliitot ovat mahdottomia. Tällöin koko valtakartelli on vaarassa kaatua korttitalon tavoin.
Kirjoittanut Marco de Wit "Paradigmojen sota"
Suositeltavaa luettavaa myös täällä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti