Saksalaiset näivettyvät pois
Vuonna 2007 Saksassa asui 15,4 miljoonaa maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista 6-7 miljoonan arvioidaan olevan muslimeja. Näiden muslimien alkuperämaat ovat pääsääntöisesti Turkki sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat. Saksan väkiluku on 82 miljoonaa. Saksalaistaustaisten saksalaisten keski-ikä on 45 vuotta ja Saksan muslimien keski-ikä on alle 30. Euroopassa asuu nykyisin 15-20 miljoonaa muslimia.
Laskelmat Saksan ja Euroopan "islamisoitumisesta" tulevien vuosikymmenten aikana voidaan todentaa siitä huolimatta että tulevaisuuteen kohdistuvat laskelmat aina sisältävät merkittävää epävarmuutta. Olennaista laskelmien kannalta on hedelmällisessä iässä olevan naisväestön osuus ja sen odotettavissa oleva nettolisääntyminen.
Oletetaan, että Saksassa nettomaahanmuutto, ikärakenne sekä syntyvyys/kuolleisuus säilyvät viime vuosien kaltaisena. Syntyvyystilastoja ei ole Saksassa tarkasti eritelty naisen etnisen tai uskonnollisen alkuperän mukaan, mutta vastaavista Ranskan tilastoista voidaan vetää johtopäätöksiä myös Saksaan.
Turkkilais- ja pohjoisafrikkalaistaustaisille naisille syntyy keskimäärin 2,0 lasta ja saksalaisnaisille 1,3 lasta naista kohden. Maahanmuuttajat myös hankkivat lapset keskimäärin nuorempina (eli väestö uusiutuu nopeammin), mutta tämä seikka jätetään näissä laskuissa huomiotta.
Näillä luvuilla päädytään suuntaa-antavaan laskelmaan, jossa vuonna 2100 Saksassa asuu 20 miljoonaa saksalaistaustaista saksalaista ja 35 miljoonaa muslimia. 90 vuodessa suppenee lisääntymiskykyisten alkuperältään saksalaisten naisten määrä yli 90 prosenttia.
On spekulaatiota olettaa, että nettomaahanmuutto ja syntyvyydet säilyvät samanlaisina kuin viimeisen muutaman vuoden aikana, mutta täysin epärealistiseksi tätä laskelmaa on vaikea väittää. Turkin väestömäärä on viimeisen 80 vuoden aikana viisinkertaistunut.
Kulttuuri katoaa
Vuosikymmenten saatossa voidaan olettaa maahanmuuttajien integroituvan paikalliseen kulttuuriin eli saksalaisiksi, jolloin tällaisia laskelmia ei tarvitse harrastaa kuin akateemisessa tai geeniteknisessä mielessä. Osittain näin käykin, mutta huomattavasti vähemmän muslimitaustaisten maahanmuuttajien keskuudessa.
Tänä päivänä (ja Saksassa runsasta maahanmuuttoa on tapahtunut jo vuosikymmenten ajan) jopa 80% Saksassa asuvista nuorista muslimeista kokee itsensä ei-saksalaiseksi. Näistä suuri osa on Saksan kansalaisia. 90% turkkilaistaustaisista maahanmuuttajista menee toisen turkkilaistaustaisen kanssa naimisiin. Muslimit myös säilyttävät hanakasti uskontonsa, ja uskonto määrää kulttuuria. Saksalainen kulttuuri katoaa tässä asetelmassa nopeasti.
Integroitumista perinteisessä merkityksessä haittaa, että 60 prosentilla turkkilaistaustaisista saksalaisista ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta ja työttömyys on yli kaksi kertaa suurempi kuin kantaväestöllä. Turkkilaisten naisten osalta tilanne on itse asiassa 2000-luvulla jopa heikentynyt: kun vuonna 2001 70 prosentilla turkkilaisnaisista ei ollut koulutusta, oli vastaava luku vuonna 2007 76%. Luvut ovat merkittävästi suuremmat kuin muilla (ei-muslimitaustaisilla) maahanmuuttajaryhmillä
Vähemmän koulutetut lisääntyvät nopeammin
Niin saksalaistaustaiseen kuin maahanmuuttajataustaiseen väestöön pätee, että vähemmän koulutettu väestö hankkii enemmän lapsia kuin koulutettu väestö. Länsisaksalaisilla 40-44 vuotiailla korkeasti koulutetuilla naisilla on keskimäärin 1,23 lasta. 27 prosentilla ei ole lapsia lainkaan. Vähän koulutetuilla vastaava luku on 1,59 (oikea luku on suurempi, sillä tilastossa ei ole eritelty yli kolme lasta synnyttäviä naisia) ja ainoastaan 11-14% jää lapsettomiksi.
Vähän koulutettujen keskuudessa vaihtuu sukupolvi nopeammin: 68 prosentilla 25-29-vuotiaista vähänkoulutetuilla naisilla on lapsia. Vastaava osuus on koulutetuilla naisilla 15%. Vähänkoulutetut naiset siis lisääntyvät merkittävästi nopeammin kuin hyvinkoulutetut.
Ihmisten ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle geenien myötä. Tarkkoja lukuja kunkin ominaisuuden periytyvyyden osalta ei ole olemassa – esimerkiksi älykkyyden katsotaan olevan 40-80-prosenttisesti perinnöllistä. Sisäsyntyisten ominaisuuksien lisäksi myös opitut ominaisuudet siirtyvät vanhemmilta lapsille. Esimerkiksi koulutustottumukset periytyvät sukupolvelta toiselle myös yhteiskunnissa, joissa koulutus on vapaata kaikille.
Johtopäätös
Sarrazinin teeseistä voi olla jokainen mitä mieltä hyvänsä, mutta totuus on, että yhteiskuntarakenne tulee muuttumaan erittäin nopeasti Saksassa ja muissa länsimaissa. Maahanmuutto ei sellaisenaan ole vastaus huoltosuhteen heikkenemiseen.
Länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on jo nykyisellään kriisissä eikä tilanne helpotu, jos uudet sukupolvet (oli heidän etninen taustansa mikä hyvänsä) työllistyvät heikosti tai heidän tuottavuutensa on heikko mm. alhaisen koulutuksen vuoksi. Faktaa on myös, että islamilainen kulttuuri valtaa Euroopasta merkittävästi määräävää jalansijaa jo lähivuosien aikana - ihan ilman Turkin EU-jäsenyyttä tai sotia.
Lähteet:
Sarazzin, T. (2010). Deutschland schafft sich ab. Random House. ISBN 978-3-421-04430-3
Statistisches Bundesamt, Mikrozensus (URL: http://www.destatis.de/jetspeed/portal/cms/Sites/destatis/Internet/DE/Presse/abisz/Mikrozensus,templateId=renderPrint.psml, viitattu 27.9.2010)
https://youtu.be/pW_9XiLoEA4?si=Va0T1qonhmFWxI9Z
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti