MAA ON PALLOMAINEN đ
Maa on myös pallomainen, koska se painaa keskustaansa joka suunnasta. SitÀ ei kuitenkaan heti tunnisteta tÀydelliseksi palloksi vuorten suuren korkeuden ja laaksojen syvyyden vuoksi. Ne eivÀt kuitenkaan juuri muuta maapallon yleistÀ pallomaisuutta, kuten seuraavista pohdinnoista ilmenee. MistÀ tahansa paikasta pohjoiseen suuntautuvalle matkustajalle pÀivittÀisen kierron napa nousee vÀhitellen korkeammalle, kun taas vastakkainen napa putoaa yhtÀ paljon.
Pohjoisessa useampi tÀhti ei laskeudu, kun taas etelÀssÀ tiettyjÀ tÀhtiÀ ei enÀÀ nÀhdÀ nousevan. Siten Italia ei nÀe Canopusa, joka on nÀkyvissÀ EgyptissÀ; ja Italia nÀkee joen viimeisen tÀhden, joka on vieras alueemme kylmemmÀllÀ alueella. Sellaiset tÀhdet pÀinvastoin liikkuvat korkeammalle taivaalla etelÀÀn suuntautuvalle matkailijalle, kun taas ne, jotka ovat korkealla taivaallamme, vajoavat alas.
LisÀksi napojen korkeuksilla on sama suhde kaikkialla maapallon osiin, jotka on kuljetettu. TÀtÀ ei tapahdu missÀÀn muussa hahmossa kuin pallossa. TÀstÀ syystÀ myös maapallo on ilmeisesti suljettu napojen vÀliin ja on siksi pallomainen. LisÀksi itÀiset eivÀt nÀe auringon ja kuun iltapimennyksiÀ eivÀtkÀ lÀnsimaalaiset aamupimennyksiÀ, kun taas niiden vÀlissÀ tapahtuvat itÀiset nÀkevÀt myöhemmin mutta lÀnsimaalaiset aikaisemmin.
Myös vedet painautuvat samaan hahmoon, kuten merimiehet tietÀvÀt, sillÀ maa, jota ei nÀy laivasta, nÀkyy sen maston huipulta. Toisaalta, jos maston kÀrkeen kiinnitetÀÀn valo, laivan vetÀytyessÀ maasta, rantaan jÀÀneet nÀkevÀt valon putoavan vÀhitellen, kunnes se lopulta katoaa, ikÀÀn kuin laskeutuessaan.
LisÀksi vesi, joka on luonnostaan juoksevaa, etsii ilmeisesti aina samoja alempia tasoja kuin maa ja nousee rannasta korkeintaan kuin sen nousu sallii. TÀstÀ syystÀ mikÀ tahansa maa, joka nousee merestÀ, on tosin paljon korkeampi.
https://www.webexhibits.org/calendars/year-text-Copernicus.html
Ei kommentteja:
LÀhetÀ kommentti