Hyvinvointivaltio denaturoi ihmiset

 

"Vastoinkäymisten voittaminen on yksi suurista tarpeistamme ja yksi suurista ylpeyden lähteistämme, mutta se on jotain jota älymystömme pyrkii poistamaan elämästämme.

Valtion älymystö haluaa poistaa stressin, haasteet, pyrkimykset ja kilpailun.

Hallitukset ja älymystö haluavat elämän välttämättömyyksien olevan toimitettuna "oikeuksina" veronmaksajien kustannuksella.

• Mitään ei olla itse ansaittu. Itsetunto myönnetään koululaisille armollisesti opettajilta.
• Aikuisille täytyy olla terveydenhuolto ja muut välttämättömyydet toimitettuna runsaskätisesti hallitukselta.
• Ihmisten täytyy olla sekoitettu ja sovitettu rodulla, seksillä ja millä tahansa mitä agendaa älymystö haluaa toteuttavan.

Kaikki asiat, jotka tekevät meistä ihmisiä, tulee poistaa elämästämme ja elää denaturoituneina olentoina, joita älymystömme kontrolloivat ja ohjaavat.

Nämä asiat, jotka auttavat ihmisiä olemaan riippumattomia ja omavaraisia, olipa kyseessä autot, aseet, vapaat markkinat tai rahat provosoivat välittömästi vihamielisyyttä älymystöltä."

- Thomas Sowell 

https://youtu.be/ugKl9JtKtrw

Demokraattisen rauhan oppi

"Olen selittänyt, kuinka valtion instituutio johtaa sotaan; miksi paradoksaalilta vaikuttavat sisäisesti liberaalit valtiot ovat yleensä imperialistisia voimia; ja kuinka demokratian henki on vaikuttanut desivilisaatioon sodankäynnissä.

Tarkemmin sanottuna olen selittänyt Yhdysvaltojen nousun maailman suurimpiin keisarillisiin maihin; ja seurauksena sen peräkkäisestä muuttumisesta varhaisesta alusta aristokraattisena tasavallana rajoittamattomaksi massademokratiaksi, joka alkoi Etelän itsenäisyyssodasta, Yhdysvaltojen rooli yhä ylimielisempänä, omahyväisenä ja innokkaampana sodanlietsojana.

Rauhan ja sivilisaation tiellä näyttää siis olevan ennen kaikkea valtio ja demokratia ja erityisesti maailman mallidemokratia: Yhdysvallat. Ironista, ellei yllättävää, on kuitenkin juuri Yhdysvallat, joka väittää olevansa ratkaisu rauhanpyrkimykseen.

Syynä tähän väitteeseen on demokraattisen rauhan oppi, joka juontaa juurensa Woodrow Wilsonin ja ensimmäisen maailmansodan ajoille, on viime vuosina herännyt henkiin George W. Bushin ja hänen uuskonservatiivisten neuvonantajiensa toimesta, ja siitä on nyt tullut intellektuaalista kansanperinnettä jopa libertaarisissa piireissä. Teoria väittää:

Demokratiat eivät käy sotaa toisiaan vastaan.Kestävän rauhan luomiseksi koko maailma on siis tehtävä demokraattiseksi.

Ja suurelta osin ilmoittamattomana seurauksena:

Nykyään monet valtiot eivät ole demokraattisia ja vastustavat sisäisiä – demokraattisia – uudistuksia. Siksi näitä valtioita vastaan ​​on käytävä sotaa niiden muuttamiseksi demokratiaan ja siten kestävän rauhan luomiseksi.

Minulla ei ole kärsivällisyyttä tämän teorian täysimittaiseen kritiikkiin. Esitän vain lyhyen arvostelun teorian alkuperäisestä lähtökohdasta ja sen lopullisesta johtopäätöksestä.

Ensimmäinen: Eivätkö demokratiat käy sotaa toisiaan vastaan? Koska demokratioita ei ollut olemassa juuri ennen 1900-lukua, vastaus on ilmeisesti löydettävä viimeisen sadan vuoden aikana. 

Itse asiassa suurin osa opinnäytetyön puolesta tarjotuista todisteista on havainto, että Länsi-Euroopan maat eivät ole käyneet sotaa toisiaan vastaan ​​toisen maailmansodan jälkeisellä aikakaudella. Samoin Tyynenmeren alueella Japani ja Etelä-Korea eivät ole sotineet toisiaan vastaan ​​samana ajanjaksona. Vahvistaako tämä todiste tapauksen? Demokratian rauhan teoreetikot ajattelevat niin. 

"Tieteilijöinä" he ovat kiinnostuneita "tilastollisista" todisteista, ja heidän mielestään on olemassa monia "tapauksia", joille tällainen todiste voidaan rakentaa: Saksa ei sotinut Ranskaa, Italiaa, Englantia jne. vastaan; Ranska ei sotinut Espanjaa, Italiaa, Belgiaa jne. vastaan. on permutaatioita: Saksa ei hyökännyt Ranskaan, eikä Ranska hyökännyt Saksaan jne. Näin ollen meillä on näennäisesti kymmeniä vahvistuksia - ja se noin 60 vuoden ajalta - eikä ainuttakaan vastaesimerkkiä. Mutta onko meillä todella niin paljon vahvistavia tapauksia?

Vastaus on ei: meillä on itse asiassa käsillä vain yksi tapaus. 

Toisen maailmansodan päättyessä periaatteessa koko – tähän mennessä: demokraattinen Länsi-Eurooppa (ja demokraattinen Japani ja Etelä-Korea Tyynenmeren alueella) on tullut osaksi Yhdysvaltain imperiumia, minkä osoittaa Yhdysvaltain joukkojen läsnäolo käytännössä kaikissa näissä maissa. 

Toisen maailmansodan jälkeinen rauhankausi ei siten "todista" sitä, että demokratiat eivät käy sotaa toisiaan vastaan, vaan että hegemoninen, imperialistinen valta, kuten Yhdysvallat, ei antanut eri siirtomaa-osien käydä sotaa toisiaan vastaan (ja tietysti se, että hegemoni itse ei nähnyt tarvetta mennä sotaan satelliittejaan vastaan ​​- koska he tottelivat - eivätkä he nähneet tarvetta tai eivät uskaltaneet olla tottelematta isäntänsä)."

        - Hans-Hermann Hoppe 

        https://mises.org/library/paradox-imperialism

Politiikka tekee meistä idiootteja

"Voisin muokata artikkelia sanomalla, että vauraus tekee meistä idiootteja. 

Kova raha, normaali kilpailukyvyttömien ja tuottamattomien peseminen pois ja paljon idiotismia lakkaa.

Mutta koska olemme poistaneet kaloripulan ja kehittyneet todella supertuottaviksi, jopa Audrey Halen kaltainen marginaalityössä oleva henkilö voi asua kotona ja ostaa tuliaseita ja suunnitella verilöylyjä vapaa-ajallaan samalla kun imee myrkyllistä sosiaalista mediaa ja propagandaa.

Minulla ei ole muuta vastausta kuin sanoa, että tällainen yhteiskunta selvästi polttaa pääomaansa ja on pitkällä matkalla kohti mahdollista romahdusta. Järjestelmämme eivät enää pysty itsekriittiseen analysointiin ja korjaamiseen."

https://mises.org/wire/politics-turning-us-idiots  - kommenttiosio 

...tiedät että yhteiskuntasi on tuhoon tuomittu

 "Kun näet että järjestääksesi tuotantoa tarvitset luvan tuottamattomilta ihmisiltä. 

- Kun näet että raha virtaa niille jotka tekevät diilin, ei tuotteille vaan suosikeille

- Kun näet että ihmiset rikastuvat työn sijaan lahjuksilla ja vedättämisellä ja lait eivät suojaa sinua heiltä vaan heitä sinulta

- Kun näet korruption olevan palkittu ja kunnian tulevan  uhrattavaksi - tiedät että yhteiskuntasi on tuhoon tuomittu

                Ayn Rand - Atlas Shrugged

Mitä valtio on tehnyt rahoillemme?

 

Valtion lopullinen päämäärä – täyden autonomian rahan väärentämiseen – tapahtui seuraavasti:

1. Monopolisoi rahapajan (väärensi kolikoita)

2. Monopolisoi rahan korvikkeiden liikkeellelaskun

3. Ryhtyy osittaiskassavarantovelvoite-pankkitoimintaan

4. Laskee liikkeelle rahan korvikkeita todellista rahamäärää enemmän

5. Osittaiskassavarantovelvoite-pankkitoiminnan aiheuttamien pankkikriisien seurauksena se pidättäytyy seteleidensä lunastamisesta

6. Lopettaa paperin(omistuksen) ja rahan(kulta) välisen siteen (Nixonin poliittinen päätös v. 1971)

7. Konfiskoi kaikki yksityisesti omistetut rahat ja saattaa voimaan pelkän fiat-rahan jonka seurauksena valtiot pystyvät lisäämään ja rahoittamaan menojansa velalla eli inflaation (piiloverotuksen) avulla.

Länsi tekee kaksi perustavanlaatuista virhettä

https://www.geopolitika.ru/en/article/west-making-two-fundamental-mistakes

Mitä valtio on tehnyt rahalle?

Valtion kaunistelemattomin keino inflaation edistämiseksi on siis myöntää pankeille erityinen etuoikeus kieltäytyä velvoitteidensa maksamisesta ja yhä jatkaa toimintaansa. 

Vaikka kaikkien muiden täytyy maksaa velkansa tai mennä vararikkoon, pankkien sallitaan kieltäytyä lunastamasta kuittejaan ja samaan aikaan pakottaa omat velallisensa maksamaan, kun heidän velkansa erääntyvät. Yleisesti käytetty termi tälle on ”pidättäytyminen rahan maksusta”. Paljon tarkempi nimitys olisi ”lupa varastaa”; miksi muuksi voimme kutsua valtion antamaa lupaa jatkaa liiketoimintaa omia sopimusvelvoitteitaan täyttämättä?

https://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/pankkiensalliminen/